Tässä vähän tarinaa omasta rakennusurakastamme. Asialla ensikertalaiset ja kohteena aitaksi luokiteltava hirsirakennus, ei siis mikään huvila. Tekemistä riitti, eikä se vieläkään ole loppunut, mutta ehkäpä siinä onkin yksi rakentamisen viehätys. Eipähän käy aika pitkäksi tulevinakaan kesinä...

 

Mökin valinta

Mökkiprojekti käynnistyi vuoden 2000 loppupuolella, alustavilla kyselyillä Ristiinan kunnan rakennustarkastajalta. Selvisi että mökistä tulisikin aitta, koska tontilla oli jo olemassa yksi asuinrakennus ja toista tulisijallista mökkiä ei saisi rakentaa.

No, eipä siinä mitään, kyllähän sitä ilman takkaakin pärjää, lukuunottamatta kovimpia pakkasia, joten eikun kyselemään toimittajilta eri vaihtoehtoja.

Hintahaitarit olivat aika laajoja ja lopulta jäi jäljelle kaksi vaihtoehtoa: Kontiotuotteen Halme tai Honkarakenteen Severi. Molemmat 25-neliöisiä ja parvellisia, joiden saunaton versio oli suunnilleen sitä mitä haimme. Näistä kahdesta valinta kallistui lopulta Kontiotuotteen puoleen. Halmeen puolesta puhui lähinnä edullisempi hinta, vaikka kyseessä oli keittiökalusteet ja -koneetkin sisältävä toimitus, sekä korkeampi parven rakenne.

Pohjakuvat on nähtävissä seuraavien linkkien takaa:

Alakerta  http://www.kontio.fi/?tocID=23&naytatalo=857  (jossa muutimme makuuhuoneen ja keittiön paikat keskenään)

Parvi (pohjakuva näköjään poistettu Kontion sivuilta).

Runsaasta toimittajajoukosta tehtyä valintaa helpotti mm. se että K-Raudasta ja Rantasalmelta ei tarjouksia lupauksista huolimatta lähetetty vaikka henkilökohtaisesti niitä kävimme pyytämässä. No ehkäpä he keskittyivät suurempiin huviloihin.

Lupa-asiat

Rakennuslupien kanssa tuli pieniä mutkia matkaan, sillä rakennekuvien yhdelle sivulle oli jäänyt hormin poikkileikkauskuva ja tulisijaahan ei aitassa saanut olla. Kun hormiasiat oli käyty selvittämässä paikan päällä ja ikkunallinen ovi muutettu umpioveksi (jotta ikkunapintaa saatiin pienemmäksi) olivat lupa-asiatkin kunnossa.

Perustukset

Kun mökin paikka oli lumien sulettua saatu mitattua ja merkittyä, alkoi perustusten kaivuu. Koska kyseessä oli pieni rakennus, ilman tulisijaa ja muuria, päädyimme siihen että yksinkertainen pilariperustus, ilman suurempia routasuojauksia saisi riittää. Kuopat kaivettiin niin syvälle kuin kunto kesti, pääosa n. metrin syvyyteen. Kuopan pohjalle laitettiin anturaharkko ja sen päälle sitten pilariharkkoja tarvittava määrä. Harkot muurattiin harkkolaastilla ja täytettiin lopuksi betonilla.

Pystytys

Mökki toimitettiin sovittuna aikana ja sen pystytys sujui ohjeiden ja piirustusten mukaan suht hyvin ja nopeasti ensikertalaisiltakin. Hirret oli merkitty koodilla, jonka mukaan ne oli valmiiksi pinottu seinittäin ja eristeiden laiton jälkeen nosteltiin paikoilleen ja tapitettiin ohjeiden mukaisesti.

Katto

Katon teko oli kaikkein työläin ja raskain vaihe. Katto oli niin jyrkkä että siellä pysyminen vaati jonkin asteista akrobatiaa ja alushuovan laiton jälkeen kävi kokolailla mahdottomaksi. Eristeiden (2 x 10cm) ja tervapaperin asennus sekä laudoitus tehtiin n. metrin pätkissä edeten. Aluslaudoitus oli käsitelty näkyviin jäävien lautojen alapuolelta valmiiksi puunsuojalla, mikä helpottaisi hommia myöhemmässä vaiheessa. Katto tuli kuitenkin valmiiksi, huolimatta lämpötilasta, joka kohosi välillä varjossakin yli kolmenkymmenen asteen. Jälkeenpäin ajatellen, tämä olisi ollut se työvaihe, mikä olisi kannattanut teettää ammattilaisilla.

Ovi ja ikkunat

Ovi ja ikkunat käsiteltiin värittömällä puunsuojalla ja ruuvattiin karmiruuveilla paikalleen. Yläpuolelle muistettiin jättää se kuuluisa painumavara. Raot tilkittiin mineraalivillalla ja ulkopuolelle laitettiin vuorilaudat estämään sadeveden pääsyä eristeisiin.

Lattia

Lattian teko alkoi vasojen asennuksella, joiden alapintaan naulattiin poikittainen lauta kannattamaan tuulensuojana toimivaa 5 cm kovaa villaa. Tämän päälle tuli sitten 10 cm villa ja kosteussulku sekä laudoitus. Tästä pienet moitteet toimittajalle, sillä vasat oli mitoitettu hormilliselle perustukselle ja kun meille ei sitä tullut niin vasojen kanssa jouduttiin vähän kikkailemaan. Tavaraa oli riittävästi mutta jatkojen sovittaminen haltiapalkkeihin oli vähän ongelmallista.

Lattialaudat olivat jo imeneet hieman syksyn kosteutta, sillä seuraavana kesänä tuli esiin muutamia rakoja lattian kuivuessa mutta nehän oikeastaan kuuluvat mökkilattian luonteeseen. Lattia lakattiin "venelakalla", ensin ohennetulla kiiltävällä ja sen päälle ohentamattomalla matalla ja siitä tuli varsin hyvän näköinen.

Parven lattia naulattiin paikalleen ja käsiteltiin OsmoColorin öljyvahalla. Lattiasta tuli helpolla siisti, joskin aika liukas. Vahaan päädyttiin nimenomaan käsittelyn helppouden takia ja kun parvella ei liikuta kenkien kanssa, ei kestävyyskään ole ongelma (josko olisi ollut ongelma varsinaisen lattiankaan kanssa??).

Sähköt

Sähköjä varten oli valmiiksi kaivettu maahan 5x2.5 mm2 maakaapeli vanhalta mökiltä. Vasta tässä vaiheessa ruvettiin epäilemään että ko. kaapeli ei olisikaan tarpeeksi tuhtia "maalaissähkölle" mutta sähkömiehen mittaukset osoittivat onneksi pelon turhaksi. Mittausten mukaan pari lämpöpatteria per vaihe olisi maksimi mutta eipä enempää ollut suunnitelmissakaan. Sähköt vedettiin pääosin mökin alla ja vain nousut sisäpuolelle, tosin joitakin pintavetojakin tehtiin. Sähkömieheltä meni yksi työpäivä ja sen jälkeen mökissä olikin lämpö ja valot päällä.

Tässä vaiheessa olikin vuosi 2001 lopuillaan ja jatkotyöt siirtyivät seuraavalle vuodelle.

Väliseinä, keittiökalusteet

Väliseinät oli tehty "puoliksi" ennen sähköasennuksia ja naputeltiin loppuun kun johdot oli vedetty. Keittiökalusteet asennettiin paikalleen valmistajan ohjeiden mukaan ja yläkaappien asennuksessa piti taas muistaa se hirsirakenteiden painuminen, eli kaapit kiinni vain yläreunasta.

Parvi, sisäkatto, listoitukset

Kattopaneelit olimme valmiiksi pätkineet oikean mittaisiksi, joten niiden kiinnittäminen kävi suht helposti. Neljän metrin mittainen ohut paneeli ei kyllä ole kaikkein helpointa ponttiin aseteltavaa, ainakaan yksin, mutta paikalleen ne saatiin.

Listoituksessa oli suurena apuna sähkö-jiirisaha, minkä avulla kulmista tuli siistejä. Samaista sahaa käytettiin myös mm. parven kaidepuiden muotoiluun.

Kuisti, portaat

Kuisti tuli valmiiksi muiden töiden lomassa ja portaiden osalta päädyttiin malliin "leveä istuskeluporras".

Pintakäsittely

Edellisenä vuonna oli ulkopinnat käsitelty Pinotexin pohjusteella ja -02 kesänä oli vuorossa varsinainen pintakäsittely. Aineeksi valikoitui Valtti Color ja väreiksi ruskea ja sininen. Värien valinnassa oli apuna Tikkurilan web-sivuilta löytyvä "Maalaaja-ohjelma" mutta lopulliset sävyt valittiin perinteisesti värikartasta.

Miksi sitten pohjusteeksi Pinotex? -> Kun se oli halvempaa kuin Valtti. Miksi päälle taas Valttia? -> Siitä löytyi miellyttävämmät sävyt. Miksei käsitelty uudelleen pohjusteella? -> Koska ei enää jaksettu, eikä oletettu sillä olevan loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä pintakäsittelyn kestävyydelle - no, aika näyttää.

Sitten Nautiskellaan... Ai niin, grilli pitäis laittaa ja... Laituri... Vaja, se tuli jo tehtyä... Kaislat pitäis niittää... Olikos sitä kylmää olutta...